VALOKUITUYHTIÖIDEN TILANTEESTA

VALOKUITUYHTIÖIDEN TILANTEESTA

14.11.2018

YLE:n MOT ohjelmassa käsiteltiin maanantaina 12.11.2018 valokuituverkkojen rakentamista ja verkkoyhtiöiden toimintaa. Ohjelmassa nostettiin esille ainoastaan niitä verkkoja, pääosin Keski-Suomesta, jotka olivat valitettavasti kohdanneet toiminnassaan taloudellisia haasteita. Ohjelma oli tehty hieman yksipuolisesti, joten nostan tässä esille muutamia toimialaan olennaisesti liittyviä asioita.

Kannustus valokuituverkkojen rakentamiseen on lähtenyt liikkeelle Suomen Valtiolta. Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen Laajakaista kaikille-hankkeen toteutuksesta jo vuonna 2008. Tästä lähtien valokuiturakentamiseen on kannustettu ja rakentamiseen jaettu julkista tukea. Kuten MOT:n ohjelmassa todetaan, on tukiohjelmaa muokattu 10 vuoden aikana siten, että rahoitusjärjestelmä on selvästi edullisempi myöhään mukaan lähteneille yhtiöille.

Koska olemassa olevat isot operaattorit eivät lähteneet investoimaan tuen myötäkään haja-asutusalueiden verkkoihin, ovat yhteyksien tarpeellisuuden tiedostaneet kunnat olleet pakotettuja hakemaan muita ratkaisuja. Tästä johtuen alalle on syntynyt lukuisia pieniä paikallisia operaattoreita eli seutuverkkoyhtiöitä.

Se, että Valtio ja kunnat ovat tiedostaneet perusinfran eli valokuidun rakentamistarpeen, ei tarkoita sitä, että kaikki ko. alueiden asukkaat olisivat vielä yhtä selvästi tiedostaneet valokuidun tarvetta, mikä näkyy selvästi nyt alkuvaiheessa olevien yhtiöiden liittymämäärissä ja siten myös tuloksissa. Asiaa toki ei ole auttanut jatkuva enemmän kuin kyseenalainen mobiiliyhteyksien markkinointi. Suomen jokaisessa kunnassa on alueita, joilla mobiiliyhteyksillä vielä pärjää, mutta on myös merkittävä määrä alueita, joissa mobiili ei vain toimi. Nämä kaksi teknologiaa tulisikin nähdä toisiaan täydentävinä eikä vaihtoehtoisina. Paljon puhutun 5G:n toiminta kun perustuu täysin valokuituyhteyksiin.

Voitaneen todeta, että julkishallinto on oikeastaan ohjannut pienten valokuituyhtiöiden syntyyn hieman aikaisessa vaiheessa kysyntää ajatellen. Valokuituyhtiöt ovat pääosin muutaman vuoden vanhoja yhtiöitä, jotka ovat tehneet kokoonsa nähden erittäin suuria investointeja. Se, että aloittava yhtiö tekee negatiivista tulosta alkuvuodet, ei välttämättä tarkoita, että yhtiö ei pystyisi huolehtimaan kuluistaan. Mittava investointi tarkoittaa isoja poistoja, mikä näkyy yhtiöiden tilinpäätöksissä. Kuten liikenne-ja viestintäministeriön ylijohtaja Sabina Lindström MOT:n ohjelmassa toteaa, suurin osa valokuituyhtiöistä toimii kannattavasti.

Huomionarvoista on, että valokuituverkkojen rakentamisessa haja-asutusalueille on kyse myös siitä, että mahdollistetaan ihmisten asuminen ja yritysten toiminta keskusalueiden ulkopuolellakin. Hyvillä ja toimivilla yhteyksillä tuodaan erilaiset julkiset ja yksityiset palvelut myös sivukylien asukkaiden saataville, ajasta ja paikasta riippumatta. Tulevina vuosina datamäärien kasvaessa toimivien yhteyksien merkitys vain kasvaa.

Verkkoyhtiöiden kannattavuuden kannalta kaava on yksinkertainen – mitä useampi palveluita käyttää, sitä varmemmin yhtiö pärjää ja voi kehittää toimintaa omien asiakkaiden tarpeen mukaan. Jokainen asukas ja yritys voi kohdallaan miettiä, haluaako tukea aidosti paikallista pientä operaattoria vai laittaako mieluummin eurot isojen pörssiyhtiöiden pohjattomaan kassaan. Vanha hyvä mainoslause ”suosi suomalaista” ja ”suosi paikallista” toimii siis edelleen.

Valoisaa loppusyksyä toivottaen,

Marianne Mäntylehto

Kairan Kuitu Oy